Me päästiin tänään käymään sota museolla, jee! Vellu on edelleen vähän kipeänä, mutta jaksoi silti lähteä minun kanssa. V on itse käynyt jo kyseisessä museossa, mutta minä halusin sen ehdottomasti nähdä. En ikinä ole mikään museotyyppi ollut, mutta tämä minua kiinnosti kovasti.
Museo käsittelee siis Vietnamin sotaa, josta ei ole kuin muutama vuosikymmen. Ensin noita aseita ja aluksia katsellessa ei edes tajunnut että ne on kaikki olleet sodassa. Niillä on oikeasti sodittu. Eikä siitä ole edes kauaa. Minun vanhempani on eläneet sen aikana. Aika kammottavaa. Vasta hetken pyörittyä ja vuosilukuja luettua, nämä ajatukset tulivat mieleen.
Museossa oli 7 eri osa-aluetta: 1. Historical Truths 2. Requiem - collection of war documentary photos 3. The collection of documentary photos of Japanese photographers 4. Imprisoment 5. Aggressive War Crimes 6. "DOVE" ja 7. The World People in support of Vietnam's Resistance.
Me kierrettiin museo väärässä järjestyksessä, koska ei tajuttu lukea lehtistä joka annettiin kun lippuja ostettiin. (Jotka muuten maksoi 15 000 dongia, eli reilu 50 senttiä. Ainakaan siis rahan takia ei kannata jättää käymättä!)
Jotkut osa-alueet oli tosi karmivia. Tuli aika heikko olo välillä niitä kuvia katsellessa ja tekstejä lukiessa.
USAn kalustoa taisi olla kaikki nuo vehkeet. Vietnamilaisilla kun ei tämmöisiä ollut.. Rakennuksen etupihalla oli nämä kulkuneuvot.
Rakennuksen pihalle oli myös rakennettu vankila, joka kuvasti erästä kyseisessä sodassa kovassa käytössä ollutta vankilaa. Siellä oli paljon kuvia ja tekstejä kidutusmenetelmistä. Myös uhriluvut oli joka paikassa näytillä.
Lasivitriineissä oli myös kidutusvälineitä ja vankilan henkilökunnan käyttämiä pamppuja ja muita sen kaltaisia tavaroita kuten, käsirautoja.
Yksi osioista oli täynnä valokuvia ja lehtileikkeitä joita oli kerätty ympäri maailmaa. Kuvissa ihmiset osoittivat mieltään ja mellakoivat sodan takia. Kuvia oli esimerkiksi Suomesta, Bulgariasta ja Hollannista.
Tässä osiossa kerrottiin ja kuvattiin mm. kidutusmenetelmiä. Monen kuvan alla oli myös valokuvaajan omia virkkeitä. Yhdessä oli "Käskin miehiä pitämään naisesta kiinni jotta saan valokuvan. Kuvan otettuani käännyin pois, kuulin aseen äänen ja näin sivusilmällä hahmon tipahtavan maahan. En kääntynyt ympäri."
![]() |
| Kuvassa olevat henkilöt sidottiin kiinni tankkiin, ja heitä roikutettiin perässä niin kauan että he kuolivat. |
Sodassa käytettyjä aseita oli myös paljon erilaisia. Erilaiset aseet ja ammukset olivat näytillä lasivitriineissä.
Myös erilaisia pommeja ja miinoja siellä oli. Ne luvut on aivan kauheita. "Vietnamiin pudotettiin vuosina 1963–68 noin 8,6 tonnia pommeja neliökilometriä kohti eli noin 150 kiloa jokaista miestä, naista ja lasta kohti. Pommeja pudotettiin yhteensä 7 miljoonaa tonnia; arviolta 2,6 miljoonaa vietnamilaista kuoli." Esillä oli myös kuvia, joissa ihmiset kantelevat toisten ihmisten rippeitä.
Yksi osioista jäi erityisesti mieleeni. Se käsitteli Agent Orangea. En halunnut ottaa uhreista kuvia tänne levitykseen, vaan jokainen ketä kiinnostaa, niin katsokaa Googlesta. Ei ole kaunista jälkeä. Ja kamalinta on, että se näkyy edelleen katukuvassa. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä heidän elimistöjensä olevan tämän myrkyn alaisena, mutta jälkeläisistä se näkyy liiankin selvästi. Näitä jälkeläisiä nyt sitten katsellaan täällä raajattomina tai muuten epämuodostuneina istumassa kadulla lakki edessään...
USAn näkemys museosta ja koko sodasta olisi varmaan hyvin erilainen kuin vietnamilaisten. Kuitenkin kuvat ovat todisteena siitä, miten hirveää jälkeä siellä on saatu aikaan. Mietin siellä kierrellessäni, että miltähän tuntuisi tulla jenkkinä kyseiseen museoon..? Lahjoituslaatikossa näkyi kuitenkin US dollareita. Ja on hiukan outoa, että täällä muutenkin ihmiset puhuvat dollareista ja ravintoloissa ruokalistoilla hinnat ovat dollareina. Ehkä Vietnam ei kannakkaan niin paljon kaunaa USAa kohtaan kuin olin ajatellut..? (Silti täällä ei mäkkäreitä näy.)
Suosittelen museokäyntiä kaikille Ho Chi Minhissä oleville! Hieno ja mielenkiintoinen pari tuntinen siellä meni.
Onko kellään muulla kokemuksia tästä museosta? Mielipiteitä?


















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!